Valtuuston äänestyspäätös kertoo, miten rankasti ydinvoima jakaa helsinkiläisiä. Valtuusto päätti eilen lähteä mukaan Olkiluoto nelosen suunnitteluun lähes 30 miljoonalla eurolla äänin 44-40. Jo kaupunginhallituksessa vihreiden tekemä hylkäysehdotus jäi niukasti tappiolle 8-6. Ja Helenin johtokunnassa äänet menivtä 5-4.

Kokoomuksella oli taas ydinvoimahurmos päällä. Olkiluoto kolmosen ongelmia vähäteltiin, helsinkiläisten kuluttajien ja asukkaiden kriittisyyttä ydinvoimaa kohtaan ei pidetty minään ja esitettiin jopa valheellisia väitteitä päästöjen vähentämisestä.

Jo nyt Helsingissä tuotetaan sähköä kaukolämmön sivutuotteena reilusti enemmän kuin mitä Helsingissä käytetään. Helsingin maakaasu- ja kivihiilivoimaloita käytetään sen mukaan, paljonko kaupungissa tarvitaan kaukolämpöä eikä uusi ydinvoimala tulisi korvaamaan näitä energialähteitä.

Se ei siis millään muotoa vähennä Helsingin päästöjä. Helsingin tulisikin suunnata investointeja oman kaukolämmöntuotannon kehittämiseen uusiutuvaan energiaan perustuvaksi.

Saimme läpi ehdotuksen että joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät nouse yleistä kustannustason nousua enempää. HSL ehdotti suurempaa hintojen korotusta. KHssa rintamassa olivat demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja persu. Nythän sitten käytännössä päätetään osana budjettia, että paljonko Helsinki laittaa kuntarahaa HSL:lle tätä tarkoitusta varten. Lisäksi saatiin sellainen kirjaus HSL:lle että Helsinki ei kannata tarkastusmaksun nostamista sataseen. Juuri saatiin pysäköintivirhemaksu ja tarkastusmaksu samalle tasolle, niitä ei ole syytä erottaa toisistaan. LIsäksi kahdeksankymppiä on kyllä ihan liikaa sekin jo.

Sen sijaan farssia näyteltiin kun Koti Kaupungissa -yhdistyksen poikkeamislupahakemusta käsiteltiin. Esittelijä veti asian lopulta listalta pois äänestyksen jälkeen. Jätkäsaaresta piti tulla autoton kaupunginosa ja nyt kun yksi yhdistys haluaisi toteuttaa puolet merkityistä autopaikoista, nousee siitä kaamea äläkkä. Kärpäsen kakan kokoinen juttuhan tämä on: 46 autopaikan sijaan taloon tulisi 24. Samalla luodaan käytäntöä sille, miten omatoimirakentamista, yhdistysten ja ihmisten hankkeita Helsingissä kohdellaan. Nyt ei näytä kamalan hyvältä tämä byrokratiakoneiston pyöritys. Ja olen kyllä sitä mieltä, että kyse on vain poliittisesta kiusanteosta, sillä hankkeessa on muutama vihreä vaikuttaja mukana. Reilu meininki!

Alkaa vahvasti tuntua siltä, että kokoomuksen itseriittoisuus alkaa olla historiallisella tasolla. Eivät taida enää tarvita muita puolueita kumppaneikseen.

Kannanotto 26.8.2011

Vihreät vastustavat joukkoliikennelippujen hinnankorotuksia


Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreät eivät kannata esitettyjä korotuksia
joukkoliikenteen lipunhintoihin. Joukkoliikennepalveluita tuottava HSL
pyytänyt kaupungeilta lausunnot kolmen seuraavan vuoden
taloussuunnitelmasta, jossa hinnankorotusten lisäksi esitetään muutoksia
palvelutasoon. Lipun hintojen korotuksia perustellaan kustannustason
nousulla.

- Vihreiden mielestä HSL:n esittämät palvelutason parannukset on
toteutettava. Hyvin maltillinen hinnankorotus voi olla perusteltu
dieselveron korotuksen myötä, mutta kaupungeilla on varaa myös
kompensoida hinnankorotuksia kuntaosuuksia korottamalla. Vihreiden
tavoite lipun hintojen puolittamisesta uhkaa muutoin valua yhä
kauemmaksi tulevaisuuteen, toteaa Helsingin kaupunginhallituksen vihreän
ryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

- Kehäradan ja Länsimetron rakentaminen on täydessä vauhdissa ja metron
arvioidaan olevan käytössä vuonna 2015. Metroinvestoinnin kannattavuuden
takia joukkoliikenteen käyttäjämääriä on pyrittävä kasvattamaan
houkuttelemalla matkustajia siirtymään ratin takaa raiteille. Jo
valmiiksi kalliina pidettyä seutulipunhintaa ei voi enää korottaa.
Riskinä on samalla heikentää joukkoliikenteen imagoa, sanoo Sirpa
Hertell, joka johtaa Espoon vihreää kaupunginhallitusryhmää.

Joukkoliikenteen suosion kasvattaminen on välttämätöntä myös
ilmastonmuutoksen torjunnan takia. Liikenne tuottaa kaikista Helsingin
seudun kasvihuonekaasupäästöistä noin 20 prosenttia, mistä edelleen 2/3
aiheutuu yksityisautoilusta.

Joukkoliikenteen käyttökustannukset tulevat laskemaan Kehäradan ja
Länsimetron valmistuttua. Vielä muutaman vuoden ajan kustannuksia
kasvattaa bussien käyttämän polttoaineen hinnan nousu. Kustannusvaikutus
on erityisen suuri Espoossa, jossa bussiliikenteen on raideliikennettä
suurempi.

- Tänä vuonna poikkeuksellisen tahmeasti toimiva lähijunaliikenne on
koetellut matkustajien kärsivällisyyttä ja seisottanut työmatkalaisia
asemilla kohtuuttoman usein. Ei ole kenenkään etu jos yhä useampi
kyllästyy odottamaan junaa ja valitsee mieluummin oman auton, Vantaan
vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Sirpa Pajunen muistuttaa.



Elina Moisio
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen

Sirpa Hertell
Espoon kaupunginhallituksen 1.varapj

Sirpa Pajunen
Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapj

Ei liene epäselvää, että äänestän vihreitä. Mutta tässäpä syitä miksi en voisi äänestää joitain muita puolueita.

Tiedän kuulostavani kuluneelta, mutta maailma on oikeasti vain lainassa lapsiltamme. Minulle vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, ettemme syö heidän hyvinvointiaan nyt. Siksi en vain pysty äänestämään tyyppejä, jotka lupaa jokaiselle jotain uutta rahaa (lue: vasemmistoliittoa).

Minulle maailma on paikka, jossa eletään yhdessä. Siksi en pysty äänestämään tyyppejä, jotka vihaa toisia, erilaisia ihmisiä (lue: perussuomalaisia). Tai puolueita, joissa olisi pienikin vaara, että ääneni valuisi sellaiselle tyypille (lue: kokoomusta).

Haluan myös, että me elämme Euroopassa, ja autetaan vaikeuksiin joutuneita, koska se vakauttaa meidänkin tilaamme (vaikka vaikeudet olisivat heidän omaa syytään).  Siksi en voi äänestää eurooppapolitiikan takinkääntäjiä (lue: demareita).

Haluan, että Suomi on elämää täynnä, mutta en ole valmis tekemään sitä hinnalla millä hyvänsä. Siksi en halua äänestää niitä, joille Helsinki on vain rahantekokone (lue: keskustaa).

En missään nimessä voi äänestää kiihkoilijoita, jotka katsovat oikeudekseen arvottaa erilaisten ihmisten parisuhteen lain edessä (lue: krisuja).

Haluan myös laajan otteen politiikan asioihin, en vain yhden ihmisryhmän etujen valvojaa (lue: Rkp).

Ps. Politiikka ottaa kyllä välillä raskaasti pannuun. Politiikassa on paljon ihmisiä, jotka ajattelee vain omaa etuaan. Heille politiikka on henkilökohtainen tikapuu ja mielessä vain seuraava askelma, miten itse sinne pääsisi. Ne on niitä, jotka talloo muiden varpaille ja joita ei yhdessä sovitut pelisäännöt koske.

Tottahan politiikassa pitää olla pyrkyä, sitkoa ja paksu nahka. MItään ei saa jos ei itse yritä. Eikä kannata antaa muiden kävellä ylitse. Mutta siinä on vissi ero, että pelaako vaan omaan pussiinsa vai yhteisen hyvän eteen.

Onneksi politiikassa kuitenkin on enemmistö ihmisiä, jotka oikeasti haluavat olla mukana tehdäkseen hyvää. Heille politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ei omien asioiden hoitamista. Katso, että ehdokkaasi on sellainen ihminen!

Olen kyllästynyt siihen, että kokoomus ja persut eivät tarjoa Hgissä mitään muuta kuin taivastelua romanikerjäläisasiaan. Tässä pari faktaa:

- Euroopassa on vapaa liikkuvuus. Ilman muuta romaneja on autettava kotimaassaan, mutta he liikkuvat, he saavat liikkua ja heitä tulee myös Helsinkiin kerjäämään.

- Häiritsevä kerjääminen on kielletty. Hyvä niin, mutta ei kadunkulmassa istuva nainen kerjäämällä häiritse ketään. Hän saa kerjätä.

- Romanit eivät sattuneesta syystä luota ihan sokkona viranomaisiin.

- Helsingissä kerjäävät romanit asuvat jossain. Joko he perustavat oman leirin. Nyt nuoret majoittavat heitä Sosiaalikeskus Satamassa. Nuorten ei pitäisi olla Helsingissä ainoita vastuunkantajia.

- Kaikessa väliaikaisessa asumisessa on ongelmana saniteetti eli vessat, sähköt ja kaiken tämän turvallisuus

- Järjestöt yrittävät heitä auttaa, mutta Hgin virkamieskunnalle apu ei kelpaa.

- Viime syksynä käteen annettiin lentolippu kotiin. Monetko liput vielä annamme? Eikö samalla rahalla voisi tarjota tarvittavia palveluja?

- > Helsinkiin tulee taas ensi kesää ajatellen satoja kerjäläisiä. Pitääkö tapahtua jokin kamala onnettomuus, ennen kuin vastuunkantajia löytyy?

1. perustetaan laillinen leiri. Sinne saa tulla muutkin, siellä on kunnossa vessat ja sähköt. Voidaan toki miettiä esim. asunnottomien asuntoloiden avaamista romaneille, mutta vain jos niitä samalla perustetaan joukko lisää. Ne ovat kesäisin aivan täynnä ihan helsinkiläisistä asunnottomista, vaikka asunnottomuutta onkin saatu tällä valtuustokaudella merkittävästi alennettua.

2. tarjotaan palveluja: avoimia lääkäripalveluja, sosiaalitoimen palveluja, lastensuojelua, tulkkipalveluja

3. tehdään tämä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Miksei  heidän tarjoamansa apu kelpaa?

Elleivät nämä keinot kelpaa kokoomukselle ja persuille, niin jään odottamaan toimenpide-ehdotuksia siltä suunnalta.

Valtuutettu Sanna Vesikansan kanssa haluaisimme turvata helsinkiläisen käsityöpajan toiminnan. Kyse ei ole vain nuorten työllistämisestä vaan siitä, että käsityöpajassa tehdään kaupunkia sulostuttavia kilpikonnia ja eläimiä. Osaaminen ei saa kadota! Teimme aiheesta talousarvioaloitteen, jossa lukee näin:

Käsityöpajan betoniset kilpikonnat ja puiset eläimet ovat elävöittäneet
kaupungin puistoja ja kadunvarsia jo vuosia. Käsityöpajassa valmistetaan
veistoksia, ympäristökalusteita ja -rakenteita sekä liikelahjoja.
Raaka-aineina käytetään puuta, betonia, metallia ja kierrätysmuovia.
Lisäksi tehdään myös entistämis- ja kunnostustöitä. Leikkimielisiä ja
käyttötarkoituksen mukaisia tuotteita ideoidaan ja valmistetaan kunnille,
yrityksille ja yksityishenkilöille.

Käsityöpaja on tarjonnut myös mielekästä työtä kuntouttavana
työtoimintana, työharjoitteluna, työelämävalmennuksena ja palkkatuettuna
työnä. Toiminta siirtyi 1.1.2009 sosiaalivirastolle. Käsityöpajan toiminta
on ollut tappiollista ja sen toimintaa ollaan oltu lopettamassa.
Käsityöpaja täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Käsityöpajan tuotteet ovat
tunnettua helsinkiläistä käsityötä. Sitä ei saa hukata, ei etenkään kun
kaupunki valmistautuu designpääkaupunkivuoteen 2012.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Käsityöpajan toiminnan
jatko turvataan ja tähän varataan riittävä määräraha talousarviossa.

Helsingissä 2.3.2011


Sanna Vesikansa

Elina Moisio