tiistai, 31. heinäkuu 2012

Uusille sivuille: www.elinamoisio.fi

Hauskaa, että tulit lukemaan ajatuksiani! Tämä blogi on suljettu. Tervetuloa uusille nettisivuilleni

http://www.elinamoisio.fi/

Siellä on lisää keskustelua kaupungin asioista, tulevaisuudesta ja kuntavaaleista. Tervetuloa!

perjantai, 27. huhtikuu 2012

Miten käy Guggenheimin?

Saattaa olla, että Guggenheim-hanke kaatuu huonoon valmisteluun. Matkan varrella on esitetty joukko kysymyksiä, jotka ovat edelleen vailla vastausta. Olen tähän asti kannattanut hanketta, kunhan yksityiskohdat selviävät.

Koko hankkeen valmistelu kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla onkin ollut luokattoman huonoa. Se on tehty vanhan ajan maailman malliin, ottamatta mukaan kohdetta, taideväkeä.

Mielestäni neuvottelijamme epäonnistuivat. Lisenssisopimus on Helsingille epäedullinen. Taloudellinen vastuu lepää yksin Helsingin harteilla. Sitä jakamaan tarvittaisiin G-säätiötä. Esimerkiksi siten, että lisenssimaksut olisivat kytkettynä kävijämäärään.

Minusta G-hanke on ennen kaikkea elinkeinohanke ja matkailuhanke. Toteutuessaan se houkuttelisi Suomeen toivottavasti valtaisan määrän turisteja, jotka käyttäisivät palveluja. Pajunen ja kumppanit eivät totisesti onnistuneet markkinoimaan ajatusta helsinkiläisille. Suurin osa kaupunkilaisista vastustaa hanketta, ja hyvästä syystä.

Haluaisin, että nyt toteutetaan hankkeesta osa. Haluaisin kansainvälisen puuarkkitehtuurikilpailun, joka tuottaisi Katajanokalle upean rakennuksen taidetta varten. Checkpoint Helsinki -ehdotuksen ajatukset voisi laittaa lentoon ja ottaa kulttuuriväen itse jatkamaan suunnittelua. Kaupungin taidemuseon kokonaisuus ja organisaatio on syytä edelleen miettiä uudelleen.

Kiitos kaikille palautetta ja sähköpostia aiheesta lähettäneille. Kysymyksenne ovat olleet tärkeitä. Keskiviikkona kaupunginhallitus tulee äänestämään Guggenheimin jatkosta. Vihreiden ryhmästä suurin osa vastustaa hanketta, joten voi olla että äänestämme sen jo keskiviikkona kumoon.

torstai, 26. huhtikuu 2012

Huonojen häviäjien pormestari

On kuulunut jos jonkinlaista kuittailua huonojista häviäjistä, kun eilen valtuustossa vihreän sijaan apulaiskaupunginjohtajaksi tuli valituksi demari.

Helsingissä apulaiskaupunginjohtajat ovat ihmeellinen sekamalli, jossa he ovat toimenkuvaltaan virkamiehiä, mutta heidät valitaan poliittisin perustein.

Me tarvitsemme pian aidon pormestarimallin, jossa kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan mutinoitta valtuustokauden mittaiseksi neljäksi vuodeksi. Paikkojen jakoon vaikuttaa vaalien tulos, jotta äänestäjien tahto näkyy.

Helsingissä on mennyt niin, että suurimmalla ryhmällä on kaupunginjohtaja ja yksi painava apulaiskaupunginjohtaja. Toiseksi suurimmalla on kaksi apulaiskaupunginjohtajaa ja kolmanneksi suurimmalla yksi. Koska tyyppien kaudet on 7 vuotta, ovat ne menneet limittäin siten, että edelleen, neljä vuotta edellisten vaalien jälkeen, joissa vihreistä tuli toiseksi suurin puolue, on demareilla kaksi ja vihreillä yksi johtaja. Tätä aliedustusta vihreät ovat pyrkineet purkamaan asettamalla oman ehdokkaan aina, kun virka tulee auki.

Siksi vihreät asettiva oman ehdokkaan keväällä Rätyä vastaan. Tästä kokoomus mukamas suuttui niin, että jätti nyt Braxin valitsematta. Huonojen häviäjien kokoomus siis kosti sen, että heidän omansa kyllä tuli valituksi?

Ja demarit vinkuivat, että tämä paikka kuului heille, koska Haatainen lähti kesken kauden. Silloinhan aina kannattaisi täyttää kaupunginjohtajapaikat jonkun viiskytluvun vaalituloksen perusteella, koska ainahan kannattaisi jättää kesken ja valituttaa taas omansa. Demareilla on nyt vuoden 2004 vaalituloksen perusteella oma johtaja vuoteen 2019 asti. Mitäs demokratiaa se on?

Ihan sama, mitkä näiden kahden selitykset ovat, aseveliakseli se siellä edelleen sopii paikoista kassakaappisopimuksin.

Kun vihreät tulivat voimalla valtaan helsinkiläiseen kunnallispolitiikkaan, me mursimme ns. aseveliakselin. Eli sen maan tavan, että kokoomus ja demarit olivat sopineet asiat keskenään ja jakaneet vallan kaupungissa. Valitettavasti näyttää siltä, ettei mikään muu kuin veret seisauttava vaalivoitto syksyllä pura tätä epäpyhää allianssia.

Miksi minä tästä nillitän? Koska kaupungin johtajisto ei ole mikään kahvikerho vaan todellinen vaikuttamisen paikka. Kunnassa esittelijän valta on suuri. Vihreä ajatus kaupungista menee heidän välityksellään eteenpäin, he toimivat tulkkina valtuuston päätösten ja virkamiesten välissä. Siksi on hyvä, että on poliittinen johtajisto. Se on vain kaukana äänestäjien tahdosta tällä hetkellä.

Tule siis mukaan vihreiden kunnallisvaalikampanjaan!

 

lauantai, 28. tammikuu 2012

HITAS tehtävä tarpeettomaksi

 

Tässä tänään Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitukseni Hitas-järjestelmästä.
 
> HITAS tulee tehdä tarpeettomaksi
>
> Lasse Männistö (HS Mielipide 26.1.) ehdottaa HITAS-järjestelmän
> lopettamista ratkaisuna vuokrakeinotteluun ja asuntojen liian suureen
> kysyntään. Ongelmat ovat todellisia. Suurempi ongelma on se, että
> asuntomarkkinat eivät kykene tuottamaan Helsingissä uudisasuntoja
> sellaiseen hintaan, joihin ihmisillä on varaa.
>
> Kaupunki myy HITAS-asunnot rakennuskustannuksia vastaavaan hintaan,
> jotka ovat jopa useita tuhansia euroja neliömetriä kohden halvempia kuin
> vapaarahoitteiset. Kaupungin tuki 20% halvemman tontinvuokran muodossa
> vastaa tyypillisesti alle kahtasataa euroa neliömetriltä myyntihinnassa.
> Talojen rakennuskustannuksissa on toki eroja, mutta tuhansien
> neliöhintaeroa ei voi niilläkään selittää.
>
> Asuntojen korkeaan hintaan on monia syitä. Rakennettajien vähyys
> vähentää kilpailua. Kaavoitus on hidasta. Maaseutuasumiseen tarkoitut
> rakentamisen ja kaavoittamisen normit eivät toimi kaupungissa. Asuntoja
> rakennetaan liian vähän.  Nämä ovat kaikki asioita joita poliittiset
> päättäjät voivat muuttaa.
>
> Avaamalla ARA-rahoitus ryhmärakentajille saataisiin lisää ihmisten ihan
> itse rakennuttamia koteja. Kynnystä rakennuttamiseen voi laske myös
> tekemällä siitä helpompaa, esimerkiksi pilkkomalla korttelin kokoiset
> rakennuskohteet talon kokoisiin, sekä poistamalla turhaa sääntelyä
>
> Esimerkkinä turhasta sääntelystä valtio vaatii asuintaloihin
> pommisuojia jotka lisäävät rakentamiskustannuksia noin 100€ neliöltä.
> Tällä hetkellä myös pysäköintipaikkoja on rakennettava enemmän kuin
> niille on tarvetta. Muualla Suomessa pysäköintipaikat mahtuvat pihalle
> ja siellä
> henkiöauto on valitettavasti välttämättömyys. Mutta Helsingin  
> kantakaupungissa
> suurimmalla osalla asukkaista ei edes ole autoa. Kolmannes  
> kaavoittajan ajasta
> kuluukin pysäköinnin suunnitteluun, työntäyteisessä
> kaupunkisuunnitteluvirastossa. Tarkoitus on kai kuitenkin kaavoittaa
> ensijaisesti kaupunkia, koteja, työpaikkoja, kouluja, eikä
> pysäköintialueita? Eikö pysäköinti voisi olla yksityinen palvelu?
>
> Uusien alueiden saattaaminen rakennuskuntoon kestää koska tarvittaviin
> investointeihin ei tahdo löytyä kaupungilta rahoitusta. Sitä saisi
> syntyvien tonttien vuokra- tai myyntituotosta, mutta tätä ei jostain
> syystä käytetä. Esimerkiksi Kruunuvuoren alueen vaatima silta
> voitaisiin rahoittaa Kruunuvuoren tonttimaan tuloilla.
>
> HITAS on oireita lievittävä hoito, tauti on asuntopula.  Se paranee
> rakentamalla lisää asuntoja.
>
 

tiistai, 10. tammikuu 2012

Avoimia kysymyksiä Guggenheimissa

Guggislaiset haluaisivat siis tulla Helsinkiin. Sehän on mainiota, olemme siis houkutteleva kaupunki. Suhtaudun hankkeeseen erittäin myönteisesti, mutta vielä on paljon tietoa tarvitaan ennen päätöstä:

 

1. Haluan tietää vielä:

-  hankkeen rahoitus yksityiskohdiltaan. Kaupunginjohtajan mukaanhan kustannukset olisivat noin 8 miljoonaa euroa vuotuiset nettomenot kiinteistöyhtiölle, kaupungille noin 3,7 miljoonan euron menonlisäys ja ainakin 10 meuroa tässä väliajalla ylösnostokustannukset. Minusta itse museorakennuksen rakentamiseen pitää saada yksityistä rahoitusta. Sehän maksaisi nyt arviolta 130-140 meuroa jota kaupunki ei voi rahoittaa yksin.

- valtion rooli hankkeessa. Valtiohan hyötyisi verotuloista.

- mikä olisi museon organisaatio, eritoten sen suhde kaupunkiin ja kaupungin taidemuseoon.

- että konsepti todella tukee myös paikallisia taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, antaisi heille aivan uusia tilaisuuksia saada töitään esille

 

2. Hankkeessa hyvää tässä vaiheessa

- tilan konsepti kuten se on nyt on hahmoteltu: uutta museoajattelua, taidekasvatusta, museoteknologian laboratorio, design ja arkkitehtuuri

- Guggenheimin vetovoima, arvio matkailijavirroista on 500 000–550 000 kävijää vuodessa. Kelpaa minulle. Lisenssi olikin edullisempi kuin luulin eli 20 vuoden aikana 30 miljoona dollaria. Olen samaa mieltä kaupunginjohtaja Pajusen kanssa että se pitää saada kasaan muualta kuin kaupungilta eli kumppanuudella elinkeinoelämän kanssa. Luulisi kiinnostavan elinkeinoelämää.

 

Valtuusto päättää helmikuussa, lähteekö se hankkeeseen mukaan.