Näin hyvin vastataan tänään kaupunginhallitukselle ponteeni Pisara-radasta:

 

Ryj toteaa, että hyväksyessään strategiaohjelman 2009-2012 Kvsto
samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
 
 
8 (19)           ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että
strategiaohjelmakauden aikana valmistellaan valmistellaan
periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdosta.”
(Elina Moisio, äänin 81-0)
 
 
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen
ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä
toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä.
Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
 
 
HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (6.8.2009), että Pisara-rata on
kaksisuuntainen lähiliikennejunille tarkoitettu ratalenkki Pasila–Töölö–
Rautatientori–Hakaniemi–Pasila.
 
 
Pisarasta on tehty tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys vuonna 2006.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007)
hankeen rakentamisen aloitus on sijoitettu kaudelle 2016–2030.
Pisaran kustannusarvio on noin 360 milj. euroa. Kustannusarvio on
syytä jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistaa.
 
 
Kauko- ja lähijunaliikenteen ennustettu kasvu lisää kapasiteettitarvetta
 
radoilla. Nykyisillä ennusteilla raidekapasiteetti Helsingin ja Pasilan
välillä rajoittaa junaliikenteen kasvua vuoden 2020 jälkeen.
Suunnitteilla olevia junaliikenteen hankkeita ovat Pisaran lisäksi mm.
kaupunkirata Leppävaara–Espoo, pääradan siirto kulkemaan
lentoaseman kautta, Heli-rata, Elsa-rata ja Tallinnan tunneli.
 
 
Junaliikenteen kapasiteettia rajoittavat ainakin Helsingin
päärautatieaseman ja Pasilan aseman kapasiteetti. Kapasiteettia on
nykyisestä jonkin verran mahdollista lisätä junaliikenteen (ainakin
kaupunkiratojen ja niitä käyttävien junien) kulunvalvontatekniikkaa
uudistamalla. Nykyisellä kulunvalvontatekniikalla junien vuoroväli on 4–
5 minuuttia, kun uudet eurooppalaiset järjestelmät toimivat 2–3
minuutin vuorovälillä. Lisäksi junien kääntöaikoja Helsingin
päärautatieasemalla on mahdollista jonkin verran nopeuttaa. Näillä
toimenpiteillä ei kuitenkaan saavuteta Pisaraan verrattavaa
kapasiteetin lisäystä.
 
 
Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kuormitukseen
vaikuttaa vähentävästi, mikäli kaupunkiradat tai osa niistä muutetaan
liikennöitäviksi metrolla. Selvityksessä ”Pääkaupunkiraiteita -
raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle, HKL C: 3/2009”
arvioitiin karkeahkolla tasolla Leppävaaran kaupunkiradan, Kehäradan
ja pääradan kaupunkiraiteiden muuttamista metroradoiksi. Palvelutaso-
ja kustannusmielessä muutos osoittautui alustavasti kannattavaksi.
Selvityksen jatkona Ratahallintokeskus, HKL ja
kaupunkisuunnitteluvirasto ovat käynnistäneet teknisen selvityksen
nimellä ”Kaupunkiratojen muuttaminen metroradoiksi”. Työ valmistuu
syksyllä 2009. Mikäli esim. Espoon kaupunkirata muutettaisiin metrolla
liikennöitäväksi ja yhdistettäisiin Huopalahdesta etelään Töölön
metroon Meilahden aseman kohdalla, poistuisi Espoon suunnan
kaupunkiratajunien liikenne Pasilasta ja päärautatieasemalta, jolloin
esim. päärautatieasemalta vapautuisi kapasiteettia 3–4 laiturin verran
muille junaliikenteen laajennuksille.
 
 
Helsingin seudun raideliikennehankkeita arvioidaan kokonaisuutena
käynnissä olevassa HLJ 2011 -suunnitelmaan sisältyvässä
maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (Mara 2050). HLJ 2011 -
työssä määritetään liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta
tarkoituksenmukaiset raideliikennehankkeet. HLJ:n aiesopimuksessa
kunnat ja valtio sitoutuvat hankkeiden toteuttamiseen. Pisara-rata
kuuluu HLJ 2011 -työssä arvioitaviin hankkeisiin.
 
 
Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi yhteistyössä
 
käynnistämässä Pisara-radan yleissuunnitelman laatimista siten, että
suunnitelma valmistuisi vuonna 2010. Suunnitelmassa mm.
tarkennetaan Pisaran linjausta ja selvitetään Pasilan kohdalla maan
päällistä ja maan alaista ratkaisua.
 
 
Tehdyt ja tekeillä olevat suunnitelmat luovat edellytykset sille, että
kaupunginvaltuuston edellyttämä periaatepäätös Pisara-radasta tai sen
vaihtoehdoista on mahdollista valmistella nykyisen valtuustokauden
aikana.
 
 
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että
periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista on tarkoitus
valmistella strategiaohjelmakauden aikana.
 
 
Pasilasta Töölön, keskustan ja Hakaniemen kautta kiertävä Pisara-
ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan sekä Kehäradan
kaupunkirataliikenteen tunneliradan kautta kulkeviksi heilurilinjoiksi.
 
 
Pisara-rata turvaa Rautatieaseman ratapihan välityskyvyn
junaliikenteen lisääntyessä, tehostaa junien liikennöintiä
Rautatieasemalla seisomisen jäädessä pois ja parantaa
kaupunkiratojen palvelutasoa kantakaupungissa lyhentämällä
kävelymatkoja ja parantamalla vaihtoyhteyksiä. Pisarasta on tehty
tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys vuonna 2006.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007)
Pisara on toisella kaudella (2016 - 2030) aloitettavia hankkeita.
Hankkeen ajoitus tarkistetaan meneillään olevan Helsingin seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ2011 käsittelyn yhteydessä.
 
 
Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat käynnistämässä Pisaran
yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia, joiden yhteydessä
tullaan selvittämään myös Pisaran eri vaihtoehdot. Periaatepäätös
Pisara-radasta valmistellaan näiden pohjalta strategiaohjelmakauden
aikana.