28.04.2008 - 19:08
Etsin tänä vappuna työn iloa. Vastaukseksi ystävälliseen mitäkuuluu -kysymykseen saa nykyään vain vastauksia: kiirettä kiirettä, ja töissä on hirveää. Facebook-statukset ystävillä ovat karuja: väsyttää, onneksi aurinko piristää, töitä painetaan.
En tiedä kauanko ne kuuluisat elämän ruuhkavuodet kestävät. Tuntemani, vanhempieni ikäiset ihmiset paiskovat yhtä paljon töitä kuin me kolmekymppiset. Käytännössä se siis tarkoittaa jotain 40 vuotta vielä tätä tahtia. Koska ennen seitsemääkymmentä meistä nykykolmekymppisistä tuskin kukaan pääsee eläkkeelle.
Mistä työelämään saisi enemmän huokoisuutta? Sellaista elämää, jossa ensin paiskotaan töitä ja sitten otetaan vähän rennommin. Lopetetaan vaikka työt kokonaan vuodeksi ja perustulolla eläisi, jos eläisi oikein köyhästi. Trendi tuntuu menevän päinvastoin: pahanilkiset ihmiset haluaisivat lopettaa vuorotteluvapaajärjestelmän, opintovapaat, virkavapaat, mieluiten myös vanhempainvapaat.
Sen jälkeen huokoista on vain aivoissa, kun tätä vauhtia painetaan.
tpyyluoma
03.05.2008 - 15:51
Joskus luin tutkimuksen, että varsinkin miesten vireystila 12-14 on hyvin alhainen, johtuen raskaasta lounaasta. Tätä tietoa on tullut töissä menestyksellä hyväksikäytettyä, jos haluaa pitää kumileimasinkokouksen niin tuo on varma aika.
Paraikaa Italiaiseen lounaskulttuuriin tutustuvana, olen entistä varmempi että keskellä päivää pitäisi olla tauko johon mahtuu kunnon lounas ja nokkaunet. Parinkin pomon kanssa jo puhuttu, että pienet tirsat todennäkköisesti nostaisi tuottavuutta miesvaltaisella IT-alallamme. (Em. syistä en aikatauluta mitään huolellisuutta vaativaa alkuiltapäiväksi.) Mutta kun on tämä penteleen luterilainen työkulttuuri... Eikö tätä voisi joku tutkia kun täällä niitä käppyröitä uskotaan?
Mutta työn juhlaa.
tpyyluoma
03.05.2008 - 15:53
Joskus luin tutkimuksen, että varsinkin miesten vireystila 12-14 on hyvin alhainen, johtuen raskaasta lounaasta. Tätä tietoa on tullut töissä menestyksellä hyväksikäytettyä, jos haluaa pitää kumileimasinkokouksen niin tuo on varma aika.
Paraikaa Italiaiseen lounaskulttuuriin tutustuvana, olen entistä varmempi että keskellä päivää pitäisi olla tauko johon mahtuu kunnon lounas ja nokkaunet. Parinkin pomon kanssa jo puhuttu, että pienet tirsat todennäkköisesti nostaisi tuottavuutta miesvaltaisella IT-alallamme. (Em. syistä en aikatauluta mitään huolellisuutta vaativaa alkuiltapäiväksi.) Mutta kun on tämä penteleen luterilainen työkulttuuri... Eikö tätä voisi joku tutkia kun täällä niitä käppyröitä uskotaan?
Mutta työn juhlaa.
04.05.2008 - 20:01
Kuulostaa ihan uskottavalta. Tosin sillä voi olla jotain tekemistä raskaiden lounaiden kanssa. Ravitsemusteraupeutit suosittelevat lounaaksi kevyttä salaattia ja vähemmän perunaa, riisiä ja pastaa - siis hiilihydraaatteja.
Suomalaisessa elämänmenossa siesta voisi olla ihanaa. Tosin marraskuun pimeydessä se tarkoittaisi että kotiin ei pääsisi ennen hämärää.
Ajan mittaaminen työssä tuntuu muutenkin välillä vähän turhauttavalta. Erityisesti ajattelutyössä kellokortti ei kerro todellisesta tuottavuudesta mitään.
Samoin ketuttaa ylityötuntien vertailu. En usko, että ihmisellä oikeastaan on yhtään enempää kuin 5 tuntia tehokasta aikaa päivässä ja loput kuluukin sitten klemmareita laskiessa. Tai työntekoa imitoidessa. Todellinen tuottavuus on ihmisellä rajallinen...
